Kenkien vaikutus (jalka)terveyteen

Tiesitkö, että kengät muuttavan AINA kehon luonnollista asentoa, askellusta ja kävelytyyliä. Suurimmalla osalla meistä on jonkinlaisia tuki- ja liikuntaelinvaivoja, joihin yhtenä isona tekijänä on kenkä. Ja vaikka olisi hankittu “järkikenkä”, terveysjalkine tms. se ei välttämättä ole silti jalka- tai koko kehon terveydelle hyväksi. Lue alta, mitä kenkä voi aiheuttaa ja millainen olisi keholle ihanteellinen kenkä.

Kenkien aiheuttamia vaivoja ja muutoksia kehossa

  • Alaselän ja niskan väsyminen ja kivut
  • Nilkka-, polvi-, lonkka- ja selkävaivat
  • Nivelrikko, nivelkulumat
  • Päkiäkivut, päkiän leviäminen
  • Osteoporoosi
  • Varpaiden asentovirheet (mm. vasaravarpaat, vaivaisenluu)
  • Pienentynyt tukipinta ja heikentynyt asentotunto heikentää tasapainoa, lisää kävelyn epävakautta ja kaatumisriskiä
  • Lihaskireys (pohkeet, jalkaterä, takareisi)
  • Kovettumat, känsät ja hiertymät
  • Kynsien paksuuntuminen ja sisäänkasvu
  • Lihasepätasapaino
  • Lantionpohjan ongelmat mm. virtsan karkailu
  • Lihasaitio-oireyhtymä (penikkavaivat)
  • Plantaarifaskiitti (kantakalvon tulehdus)
  • Pohjelihaspumpun toiminta heikkenee. Seurauksena jalkojen turvotus, väsyminen, heikentynyt verenkierto ja suonikohjut
  • Kehon iskunvaimennusjärjestelmän heikkeneminen (holvikaari, plantaarifaskia, polven nivelkierukat, nivelrustot, selän välilevyt)

Kuulostaako mikään tutulta? Lista on melkoinen, eikä tässä ole kaikki.

No millainen kenkä on huono / hyvä?

  • Korko. Matalakin korko muuttaa jalan ja kehon toimintaa. Myös miesten ja lasten kengissä on yleensä korko, joskin matalampi. Korko voi olla myös sisällä kengässä “piilossa”.
  • Varvastila. Varpaiden pitää pystyä olemaan suorassa ja harittumaan, eivätkä varpaat saa koskettaa kengän päällistä. Varpaat ei siis saa tuntea kenkää sivulta, edestä eikä päältä.
  • Kärkikäynti tarkoittaa kengän kärjen taipumista ylöspäin. Se laitetaan kenkään jos pohja on liian jäykkä siihen, että jalka voisi itse taivuttaa kenkää askelluksen aikana. Jalka on alustassa suora, ei se käänny päkiästä ylöspäin, eikä kengänkään siis pitäisi. Kärkikäynti aiheuttaa asentovirheitä.
  • Sopiva koko. Suurin osa lapsista ja aikuisista kulkee liian pienissä kengissä, jopa 80%. Opettele mittaamaan jalka oikean koon löytämiseksi, äläkä luota kengän koko numeroon. Ne nimittäin vaihtelee valmistajien mukaan todella paljon. Lapsen hermosto kehittyy n. 16-vuotiaana, ja vasta tämän jälkeen lapsi osaa kertoa luotettavasti onko kenkä sopiva. Mittaa siis lapsen ja nuoren jalka aina ennen kenkäostoksia.
  • Tuki. Jos kengässä ei ole tukea kantapään takana (esim. sandaaleissa nilkkaremmi) tai kenkä on liian suuri tai löysä (esim. aamutossut, reino, crocsit), kenkä pysyy jalassa varpaiden kipristyksen avulla, mistä seuraa mm. jalkavaivoja.
  • Paino. Ihanteellinen kenkäpari naisille painaa 342 g ja miehille 484g. Huom. kenkäPARI. Jokainen 113g lisäpaino lisää jalkaterien päivittäistä kuormaa TONNILLA. Tämän myötä askelluksen sujuvuus häiriintyy.
  • SIISPÄ paras kenkä olisi paljasjalkakenkätyyppinen kenkä, jossa on tasainen pohja ilman pienintäkään korkoa. Varpaille olisi tilaa hieman harittuakin. Kenkä olisi sopiva ja se pysyisi tukevasti jalassa (esim. saapasmalliset kumpparit tai kuomat lonksuvat jaloissa).

Miten paljasjalkakävely vaikuttaa (jalka)terveyteen?

  • Tasapaino ja pystyasento paranevat
  • Kaatumisriski vähenee
  • Nivelten joustavuus lisääntyy (polvi-, lonkka- ja selkävaivat vähenevät)
  • Kävely- ja juoksutyyli muuttuvat kehoa vähemmän kuormittavaksi
  • Varpaiden ja jalkaterien virheasentoja ei kehity ja jo syntyneet virheasennot korjaantuvat
  • Jalkojen lihaspumput aktivoituvat (verenkierto vilkastuu ja vaivat kuten suonenvedot, kylmät jalat ja suonikohjut vähenevät)
  • Luut ja rustot saavat ärsykkeitä pysyä vahvoina, mikä ehkäisee lonkka- ja polvinivelrikon ja osteoporoosin syntyä
  • Nilkkavammat vähenevät (mm. nyrjähdykset)
  • Jalkojen hikoilu vähenee
  • Jalka- ja kynsisilsa ehkäistyvät
  • Vastustuskyky paranee
  • Nivelreuman ja diabeteksen yhteydessä esiintyvät asento- ja tuntomuutokset vähenevät ja niiden eteneminen hidastuu
  • Kehon iskunvaimennusjärjestelmä paranee
  • Lasten jalkojen, jalkaterien ja varpaiden nivelet ja lihakset kehittyvät vahvoiksi
  • Vaivat kuten säären kivut, plantaarifaskiitti ja rasitusvammat vähenevät tai häviävät

Lähteet:

  • Stolt M., Flink A., Saarikoski R., Väyrynen P.; Jalkaterveys 2017, Duodecim
  • Alignment Matters, Bowman Katy, 2016